Koripallon viralliset pelisäännöt 2020

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 3 - KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 jotka Suomen Koripalloliitto on hyväksynyt käyttöön 1.9.2020 alkaen. versio 1.1b (8.3.2021)

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 4 - SISÄLLYSLUETTELO I SÄÄNTÖ – PELI ......................................................................................................................................................... 6 1 Määritelmiä ...................................................................................................................................................... 6 II SÄÄNTÖ – PELIKENTTÄ JA VARUSTEET .............................................................................................................. 6 2 Kenttä ................................................................................................................................................................ 6 3 Varusteet ........................................................................................................................................................11 III SÄÄNTÖ – JOUKKUEET .......................................................................................................................................12 4 Joukkueet........................................................................................................................................................12 5 Loukkaantunut tai avustettu pelaaja .......................................................................................................14 6 Kapteenin velvollisuudet ja oikeudet.......................................................................................................14 7 Päävalmentajan ja 1. apuvalmentajan velvollisuudet ja oikeudet ....................................................15 IV SÄÄNTÖ – MÄÄRÄYKSET PELAAMISELLE.......................................................................................................16 8 Peliaika, tasatulos ja jatkoaika ...................................................................................................................16 9 Neljänneksen, jatkoajan tai ottelun aloitus ja päättyminen ...............................................................16 10 Pallon asema .................................................................................................................................................17 11 Pelaajan ja erotuomarin sijainti ................................................................................................................18 12 Ylösheitto ja vuorohallinta..........................................................................................................................18 13 Pallon pelaaminen .......................................................................................................................................20 14 Pallon hallussapito .......................................................................................................................................20 15 Pelaaja heittotilanteessa.............................................................................................................................20 16 Korin synty ja sen pistearvo.......................................................................................................................21 17 Sisäänheitto ...................................................................................................................................................22 18 Aikalisä ............................................................................................................................................................23 19 Pelaajavaihto .................................................................................................................................................25 20 Luovutushäviö...............................................................................................................................................26 21 Keskeytyshäviö..............................................................................................................................................27 V SÄÄNTÖ – RIKKOMUKSET ..................................................................................................................................28 22 Rikkomukset ..................................................................................................................................................28 23 Pelaaja tai pallo ulkona kentältä ...............................................................................................................28 24 Kuljetussääntö...............................................................................................................................................28 25 Askelsääntö....................................................................................................................................................29 26 Kolmen sekunnin sääntö............................................................................................................................30 27 Tarkasti vartioitu pelaaja.............................................................................................................................30 28 Kahdeksan sekunnin sääntö .....................................................................................................................31 29 24 sekunnin sääntö .....................................................................................................................................31 30 Pallon palautuminen takakentälle............................................................................................................34 31 Pallon kielletty torjunta ja korin häirintä.................................................................................................34 VI SÄÄNTÖ – VIRHEET .............................................................................................................................................36 32 Virheet.............................................................................................................................................................36 33 Pelaajakosketus – yleisiä periaatteita ......................................................................................................36 34 Henkilökohtainen virhe...............................................................................................................................41 35 Kaksoisvirhe...................................................................................................................................................42 36 Tekninen virhe...............................................................................................................................................42 37 Epäurheilijamainen virhe............................................................................................................................44 38 Pelistä erottava virhe...................................................................................................................................45 39 Tappelu ...........................................................................................................................................................46

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 5 - VII SÄÄNTÖ – YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ .................................................................................................................... 48 40 Pelaajalla viisi virhettä................................................................................................................................. 48 41 Joukkuevirheiden rangaistussääntö........................................................................................................ 48 42 Erikoistilanteet .............................................................................................................................................. 48 43 Vapaaheitot ................................................................................................................................................... 49 44 Korjattavissa olevat erehdykset ............................................................................................................... 51 VIII SÄÄNTÖ – EROTUOMARIT, TOIMITSIJAT, KOMISSAARI JA HEIDÄN VELVOLLISUUTENSA JA OIKEUTENSA............................................................................................................................................................. 53 45 Erotuomarit, toimitsijat ja komissaari ..................................................................................................... 53 46 Päätuomarin velvollisuudet ja toimivalta ............................................................................................... 53 47 Erotuomarien velvollisuudet ja toimivalta ............................................................................................. 54 48 Kirjurin ja apukirjurin velvollisuudet........................................................................................................ 55 49 Ajanottajan velvollisuudet.......................................................................................................................... 56 50 Heittokellon käyttäjän velvollisuudet ...................................................................................................... 57 A – EROTUOMARIN KÄSIMERKIT ......................................................................................................................... 59 B – PÖYTÄKIRJA........................................................................................................................................................ 68 C – VASTALAUSEMENETTELY (FIBA:N VIRALLISISSA KILPAILUISSA) ............................................................ 78 D – JOUKKUEIDEN KESKINÄINEN LOPPUSIJOITUS.......................................................................................... 79 E – MEDIA-AIKALISÄT.............................................................................................................................................. 87 F – VIDEOTARKISTUS (IRS) ..................................................................................................................................... 88 HAKEMISTO .............................................................................................................................................................. 90 LUETTELO KUVIOISTA Kuvio 2 Kolmen sekunnin alue........................................................................................................................9 Kuvio 3 Kahden ja kolmen pisteen heittoalueet...................................................................................... 10 Kuvio 4 Toimitsijapöytä ja vaihtopelaajien tuolit ..................................................................................... 10 Kuvio 5 Sylinteriperiaate................................................................................................................................ 37 Kuvio 6 Pelaajien ryhmitys vapaaheittojen aikana .................................................................................. 50 Kuvio 7 Erotuomarien käsimerkit ................................................................................................................ 67 Kuvio 8 Pöytäkirja ............................................................................................................................................ 68 Kuvio 9 Pöytäkirjan yläosa............................................................................................................................. 69 Kuvio 10 Joukkueet pöytäkirjassa (ennen ottelua) .................................................................................... 70 Kuvio 11 Joukkueet pöytäkirjassa (ottelun jälkeen) ................................................................................... 71 Kuvio 13 Loppumerkinnät ............................................................................................................................... 77 Kuvio 14 Pöytäkirjan alaosa ............................................................................................................................ 77 Tämä on suomennos alkuperäisestä FIBA:n englanninkielisestä julkaisusta ”Official Basketball Rules 2020”. Ristiriitatilanteissa pätee englanninkielinen versio.

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 6 - I SÄÄNTÖ – PELI 1 Määritelmiä 1.1 Koripallopeli Koripalloa pelaa kaksi joukkuetta, joilla kummallakin on viisi pelaajaa. Kumpikin joukkue yrittää heittää pallon vastustajansa koriin ja estää toista joukkuetta tekemästä koria. Koripallopeliä valvovat erotuomarit, toimitsijat ja komissaari, jos hänet on otteluun nimetty. . 1.2 Kori: vastustajan / oma Se kori, jota kohti joukkue hyökkää, on vastustajan kori, ja se kori, jota joukkue puolustaa, on joukkueen oma kori. 1.3 Ottelun voittaja Ottelun voittaa joukkue, joka on tehnyt enemmän pisteitä peliajan päättyessä. II SÄÄNTÖ – PELIKENTTÄ JA VARUSTEET 2 Kenttä 2.1 Pelikenttä Pelikentän on oltava suorakulmainen ja tasapintainen, kovalla lattiapäällysteellä varustettu ja esteistä vapaa (kuvio 1). Kentän on oltava rajaviivojen sisäreunoilta mitattuna 28 m pitkä ja 15 m leveä. 2.2 Takakenttä Joukkueen takakenttään kuuluvat joukkueen oma kori, korilevyn kentän puoleinen osa ja oman korin takana olevan päätyrajan, sivurajojen ja keskirajan rajoittama pelikentän osa. 2.3 Etukenttä Joukkueen etukenttään kuuluvat vastustajan kori, korilevyn kentän puoleinen osa ja vastustajan korin takana olevan päätyrajan, sivurajojen ja keskirajan vastustajan korin puoleisen reunan rajoittama pelikentän osa. 2.4 Kentän viivat Kaikkien kentän viivojen on oltava samanvärisiä, merkitty valkoisella tai muulla hyvin erottuvalla värillä, leveydeltään 5 cm ja selvästi näkyvissä. Rajaviiva Pelikentän rajaviivan muodostavat päätyrajat ja sivurajat. Nämä rajat eivät kuulu pelikenttään.

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 7 - Kaikkien esteiden, myös joukkuepenkillä istuvien päävalmentajan ja 1. apuvalmentajan, vaihtopelaajien, kentältä poistettujen pelaajien ja joukkueen avustajien, on oltava vähintään 2 m etäisyydellä pelikentästä. Kuvio 1 Täysimittainen pelikenttä

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 8 - Keskiraja, keskiympyrä ja vapaaheiton puoliympyrät Keskiraja on päätyrajojen suuntainen raja, joka yhdistää sivurajojen keskipisteet. Sen jatke ulottuu 15 cm kummankin sivurajan ulkopuolelle. Keskiraja on osa takakenttää. Keskiympyrä on merkittävä pelikentän keskelle. Sen säteen on oltava 1,80 m ja se on mitattava ympyrän kaaren ulkoreunaan. Pelikentälle on merkittävä vapaaheiton puoliympyrät. Puoliympyrän säteen on oltava 1,80 m, ja se on mitattava kaaren ulkoreunaan. Ympyrän keskipisteen on oltava vapaaheittoviivan keskipisteessä (kuvio 2). Vapaaheittoviivat, kolmen sekunnin alueet ja vapaaheittoalueen reunapaikat Vapaaheittoviiva on 3,60 metrin pituinen, päätyrajan suuntainen ja 5,80 metrin etäisyydellä siitä (päätyrajan sisäreunasta viivan kauempaan reunaan mitattuna), yhtä kaukana molemmista sivurajoista. Sen keskikohta sijaitsee kuvitteellisella linjalla, joka yhdistää päätyrajojen keskipisteet. Kolmen sekunnin alue on suorakulmainen. Sitä rajaavat päätyraja, vapaaheittoviiva jatkeineen ja reunaviivat, jotka alkavat päätyrajalta 2,45 m sen keskipisteestä (ulkoreunaan mitattuna) ja päättyvät vapaaheittoviivan jatkeiden päihin. Nämä viivat, lukuun ottamatta päätyrajaa, kuuluvat kolmen sekunnin alueeseen. Kolmen sekunnin alueen reunoille merkitään kuvion 2 mukaisesti vapaaheittoalueen reunapaikat, jotka on varattu pelaajille vapaaheittojen ajaksi. . Kolmen pisteen heittoalue Joukkueen kolmen pisteen heittoalue (kuviot 1 ja 3) on koko pelikentän alue lukuun ottamatta vastustajan korin lähellä olevaa aluetta, johon kuuluvat myös sen rajaviivat: • kaksi päätyrajalta kohtisuoraan lähtevää yhdensuuntaista viivaa, joiden ulkoreunat ovat 0,90 m etäisyydellä sivurajojen sisäreunoista. • kaari, jonka säde on 6,75 m mitattuna suoraan vastustajan korin keskipisteen alapuolella lattiassa olevasta pisteestä viivan ulkoreunaan. Tämän pisteen etäisyys päätyrajan keskikohdasta, mitattuna päätyviivan sisäreunasta, on 1,575 m. Tämä kaari päättyy edellä kuvattuihin yhdensuuntaisiin viivoihin. Kolmen pisteen viiva ei kuulu kolmen pisteen heittoalueeseen. Joukkuepenkkialueet Joukkuepenkkialueet merkitään pelikentän ulkopuolelle kahdella viivalla kuvion 1 mukaisesti. Molemmilla joukkuepenkkialueilla tulee olla 16 tuolia varattuna pää- ja apuvalmentajille, vaihtopelaajille, kentältä poistetuille pelaajille ja joukkueen avustajille. Kaikkien muiden henkilöiden tulee olla vähintään 2 m etäisyydellä joukkuepenkkialueen takana. Sisäänheittoviivat Nämä kaksi 0,15 m pitkää viivaa merkitään pelikentän ulkopuolelle toimitsijapöytää vastapäätä kohtisuorasti sivurajaan. Niiden ulkoreunat ovat 8,325 etäisyydellä lähimmän päätyrajan sisäreunasta. Törmäyskaarialueet Törmäyskaaret merkitään pelikenttään seuraavasti: • puoliympyrä, jonka säde on 1,25 m mitattuna suoraan korin keskipisteen alapuolella lattiassa olevasta pisteestä viivan sisäreunaan. Puoliympyrä yhdistyy:

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 9 - • kahteen 0,375 m pitkään päätyrajan suhteen kohtisuoraan yhdensuuntaiseen viivaan, joiden alkukohdan sisäreunat ovat 1,25 m etäisyydellä mitattuna suoraan korin keskipisteen alapuolella lattiassa olevasta pisteestä, ja joiden toisen pään etäisyys mitattuna päätyrajan sisäreunasta on 1,20 m. Törmäyskaarialueet suljetaan korilevyjen etureunojen alle kuvitelluilla viivoilla, jotka yhdistävät yhdensuuntaisten viivojen päätekohdat. Törmäyskaarialueen rajat kuuluvat törmäyskaarialueeseen. Kuvio 2 Kolmen sekunnin alue

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 10 - Kuvio 3 Kahden ja kolmen pisteen heittoalueet 2.5 Toimitsijapöydän ja vaihtopelaajien tuolien sijoittelu (Kuvio 4) 1 = Heittokellon käyttäjä 2 = Ajanottaja 3 = Mahdollinen komissaari 4 = Kirjuri 5 = Apukirjuri Pelikenttä Joukkuepenkkialue Vaihtopelaajien tuolit Vaihtopelaajien tuolit Joukkuepenkkialue X X 1 2 3 4 5 X X Toimitsijapöytä Toimitsijapöydän ja sen tuolien on oltava korokkeella. Kuuluttaja ja/tai tilastoijat voivat istua toimitsijapöydän sivuilla ja/tai takana. Kuvio 4 Toimitsijapöytä ja vaihtopelaajien tuolit

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 11 - 3 Varusteet Seuraavassa on lueteltu vaadittavat varusteet: • korirakennelmat, jotka koostuvat: o korilevyistä o koreista, jotka käsittävät korirenkaat (joustolukitusrenkaat) ja korisukat o koritelineistä pehmusteineen • koripallot • pelikello • tulostaulu • heittokello • aikalisäkello tai sopiva (näkyvä) ajanottolaite (ei pelikello) aikalisän keston mittaamiseen • kaksi erillistä ja selvästi erilaisella ja kuuluvalla äänellä soivaa äänimerkkiä: o toinen heittokellon käyttäjälle o toinen ajanottajalle • pöytäkirja • henkilökohtaisen virhemäärän numerotaulut • joukkuevirhemerkit • vuoro-osoitin (nuoli) • pelialusta • pelikenttä • riittävä valaistus. Varusteista on tarkempi kuvaus julkaisussa ”Koripallopelin varusteet”.

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 12 - III SÄÄNTÖ – JOUKKUEET 4 Joukkueet 4.1 Määritelmä Joukkueen jäsen on edustuskelpoinen, kun hänellä on oikeus pelata joukkueessa kilpailun järjestävän organisaation määräysten (ml. ikärajat) mukaan. Joukkueen jäsen on pelikelpoinen, kun hänen nimensä on merkitty pöytäkirjaan ennen ottelun alkua, häntä ei ole erotettu pelistä eikä hän ole tehnyt viittä virhettä. Peliajalla jokainen joukkueen jäsen on: • pelaaja, kun hän on kentällä ja hän on pelikelpoinen • vaihtopelaaja, kun hän ei ole kentällä, mutta on pelikelpoinen • kentältä poistettu pelaaja, kun hän on tehnyt viisi virhettä eikä ole enää pelikelpoinen. Pelitauolla kaikki joukkueen jäsenet, jotka ovat pelikelpoisia, ovat pelaajia. 4.2 Sääntö Kumpaankin joukkueeseen kuuluu: • enintään 12 pelikelpoista joukkueen jäsentä ml. joukkueen kapteeni • päävalmentaja • enintään kahdeksan joukkueen avustajaa, jotka saavat istua joukkuepenkillä. Näistä korkeintaan kaksi voi olla apuvalmentajia. Jos joukkueella on apuvalmentajia, ensimmäisen apuvalmentajan (1. apuvalmentaja) nimi kirjoitetaan pöytäkirjaan. Viisi joukkueen jäsentä kummastakin joukkueesta on kentällä ottelun ollessa käynnissä, ja heitä voidaan vaihtaa. Vaihtopelaajasta tulee pelaaja ja pelaajasta vaihtopelaaja, kun • erotuomari antaa käsimerkillä vaihtopelaajalle luvan astua kentälle • vaihtopelaaja ilmoittautuu aikalisällä tai pelitauolla vaihtoa varten ajanottajalle. 4.3 Peliasut Joukkueen kaikkien jäsenten peliasu käsittää: : • pääväriltään yhtenäisen pelipaidan, joka on edestä ja takaa samanvärinen kuin pelihousut. Jos pelipaidoissa on hihat, niiden täytyy päättyä kyynärpään yläpuolelle. Pitkähihaiset pelipaidat eivät ole sallittuja. Kaikkien pelaajien on pidettävä pelipaidan helma kauttaaltaan pelihousujen sisässä pelin aikana. Yksiosaiset peliasut ovat sallittuja. . • pelipaidan alla ei ole sallittua käyttää minkäänlaista T-paitaa • pääväriltään yhtenäiset pelihousut (sortsit), jotka ovat edestä ja takaa samanväriset kuin pelipaita. Sortsien lahkeiden tulee päättyä polvien yläpuolelle. • pääväriltään yhtenäiset pelisukat kaikilla joukkueen jäsenillä. Sukkien tulee olla näkyvissä.

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 13 - Jokaisella joukkueen jäsenellä on oltava numero pelipaitansa rinta- ja selkäpuolella. Numeroiden on oltava pelipaidan väristä hyvin erottuvat. Numeroiden on oltava selkeät ja: • selässä vähintään 20 cm korkeat • rinnassa vähintään 10 cm korkeat • vähintään 2 cm leveät • joukkueet voivat käyttää vain numeroita 0, 00 ja 1 – 99. • kahdella saman joukkueen pelaajalla ei saa olla samaa numeroa • mainosten ja kaikkien muiden merkkien tulee olla vähintään 5 cm päässä numeroista. Joukkueella tulee olla vähintään kahdet pelipaidat, ja: • otteluohjelmassa ensin mainittu joukkue (kotijoukkue) pelaa vaaleissa paidoissa (mieluiten valkoisissa) • otteluohjelmassa toisena mainittu joukkue (vierasjoukkue) pelaa tummissa paidoissa • kuitenkin joukkueiden niin sopiessa paitojen värit voidaan vaihtaa. 4.4 Muut varusteet Kaikkien pelaajien varusteiden on oltava koripallopeliin soveltuvia. Pelaajien pituutta tai ulottuvuutta lisäävät tai muutoin vilpillistä hyötyä tuottavat varusteet eivät ole sallittuja. Pelaajilla ei saa olla varusteita, jotka voivat aiheuttaa toisten pelaajien loukkaantumisen. • Seuraavat varusteet eivät ole sallittuja: o sormen, käden, ranteen, kyynärpään tai kyynärvarren suojus, kypärä, lasta tai tukisidos, joka on tehty nahasta, kovasta tai pehmeästä muovista, metallista tai muusta kovasta aineesta, vaikka se olisi pehmustettu o varuste, joka voi viiltää tai hiertää (sormenkynnet täytyy leikata lyhyiksi) o hiuspidikkeet ja korut. • Seuraavat varusteet ovat sallittuja: o olkapäätä, olkavartta, reittä tai säärtä suojaava varuste, jos se on riittävästi pehmustettu o kompressiohihat ja kompressiosäärystimet o päähine, joka ei saa peittää osittainkaan mitään osaa kasvoista (silmät, nenä, huulet jne.) eikä olla vaaraksi sitä pitävälle pelaajalle eikä muille pelaajille. Päähineessä ei saa olla sulkemis- tai avausmekanismeja kasvojen ympärillä eikä niskassa eikä siinä saa olla ulkonevia osia. o polvituet o nenäsuojus, myös kovasta materiaalista tehty o väritön, läpinäkyvä hammassuojus o silmälasit, jos ne eivät vaaranna muita pelaajia o korkeintaan 10 cm leveät tekstiilistä tehdyt ranne- ja otsanauhat o teippaukset käsivarsissa, olkapäissä, jaloissa jne. o nilkkatuet. Joukkueen kaikkien pelaajien kompressiohihojen ja -säärystimien, päähineiden, ranne- ja otsanauhojen ja teippausten tulee olla yksiväriset ja saman väriset.

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 14 - Ottelun aikana pelaaja saa käyttää minkä tahansa värisiä kenkiä, mutta oikean ja vasemman kengän täytyy olla samanlaiset. Vilkkuvat valot, heijastavat materiaalit tai muut koristeet eivät ole sallittuja. Ottelun aikana pelaajalla ei saa olla näkyvissä kehossaan, hiuksissaan tai muulla tavoin ilmaistuna mitään kaupallisuuteen, markkinointiin tai hyväntekeväisyyteen liittyvää nimeä, merkkiä, logoa tai muuta tunnusta. Muut varusteet, joita ei näissä säännöissä ole erityisesti mainittu, on hyväksytettävä FIBA:ssa. 5 Loukkaantunut tai avustettu pelaaja 5.1 Pelaajan loukkaantuessa erotuomarit voivat keskeyttää pelin. 5.2 Jos pallo on elossa, kun pelaaja loukkaantuu, erotuomari ei saa viheltää, ennen kuin palloa hallussaan pitävä joukkue on yrittänyt koriinheittoa, menettänyt pallon hallustaan, pysäyttänyt hyökkäyksensä tai pallo on kuollut. Mikäli on välttämätöntä suojella loukkaantunutta pelaajaa, erotuomarit voivat keskeyttää pelin heti. 5.3 Jos loukkaantunut pelaaja ei heti (noin 15 sekunnin kuluessa) kykene jatkamaan peliä tai jos häntä hoidetaan tai jos hänen joukkueensa päävalmentaja, apuvalmentaja, joukkueen jäsen tai joukkueen avustaja avustaa häntä, hänet on vaihdettava, paitsi jos joukkue joutuisi jatkamaan peliä vähemmällä kuin viidellä kentällä olevalla pelaajalla. 5.4 Päävalmentaja, apuvalmentaja, vaihtopelaaja, kentältä poistettu pelaaja tai joukkueen avustaja saa vain erotuomarin luvalla astua pelikentälle hoitamaan loukkaantunutta pelaajaa ennen hänen vaihtamistaan. 5.5 Lääkäri saa saapua kentälle ilman erotuomarin lupaa, jos hän harkitsee loukkaantuneen pelaajan tarvitsevan heti hoitoa. 5.6 Kun kentällä olevalta pelaajalta vuotaa verta tai hänellä on avohaava, hänet on vaihdettava. Hän voi palata takaisin kentälle vasta, kun verenvuoto on tyrehtynyt ja hänen haavansa on huolellisesti ja täysin suojattu (teipattu). 5.7 Jos loukkaantunut pelaaja tai vertavuotava pelaaja tai pelaaja, jolla on avohaava, toipuu kumman tahansa joukkueen ottaman aikalisän aikana, hän voi jatkaa pelaamista, mikäli tämä aikalisä on pyydetty, ennen kuin ajanottaja antoi pelaajavaihdon äänimerkin. 5.8 Pelaajia, jotka päävalmentaja on merkinnyt aloitusviisikkoon tai joita hoidetaan vapaaheittojen välissä, voidaan vaihtaa loukkaantumisen takia. Tässä tapauksessa myös vastustajat saavat halutessaan vaihtaa yhtä monta pelaajaa. 6 Kapteenin velvollisuudet ja oikeudet 6.1 Kapteeni (CAP) on päävalmentajan nimeämä pelaaja, joka edustaa joukkuettaan kentällä. Hän voi puhutella erotuomareita kohteliaassa sävyssä saadakseen tietoja vain pallon ollessa kuollut ja pelikellon pysähtyneenä. 6.2 Kapteenin tulee 15 minuutin kuluessa ottelun päättymisestä kertoa päätuomarille, jos hänen joukkueensa tekee vastalauseen ottelun tuloksesta. Hänen on tällöin allekirjoitettava pöytäkirjan kohta "Kapteenin allekirjoitus vastalauseen johdosta".

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 15 - 7 Päävalmentajan ja 1. apuvalmentajan velvollisuudet ja oikeudet 7.1 Vähintään 40 minuuttia ennen ottelun ilmoitettua alkamisaikaa päävalmentajien tai heidän edustajiensa on toimitettava kirjurille otteluun osallistuvien edustuskelpoisten pelaajien luettelot pelinumeroineen sekä kapteenin, päävalmentajan ja 1. apuvalmentajan nimet. Kaikki joukkueen jäsenet, joiden nimet on kirjattu pöytäkirjaan, ovat pelikelpoisia, vaikka saapuisivatkin paikalle vasta pelin alkamisen jälkeen. 7.2 Vähintään 10 minuuttia ennen ottelun alkua kummankin päävalmentajan on vahvistettava allekirjoituksellaan pöytäkirjan pelaajaluettelot numeroineen sekä päävalmentajan ja 1. apuvalmentajan nimet ilmoituksensa mukaiseksi. Samalla heidän on ilmoitettava joukkueensa aloitusviisikko. Joukkueen ''A'' päävalmentaja tekee tämän ensin. 7.3 Päävalmentajat, apuvalmentajat, vaihtopelaajat, kentältä poistetut pelaajat ja joukkueen avustajat ovat ainoat henkilöt, joilla on oikeus istua joukkuepenkillä ja olla joukkuepenkkialueella. Pelin aikana kaikkien vaihtopelaajien, kentältä poistettujen pelaajien ja joukkueen avustajien täytyy istua. 7.4 Päävalmentaja tai 1. apuvalmentaja saa ottelun aikana mennä toimitsijoiden luo saadakseen tietoa vain, kun pelikello on pysähtynyt ja pallo kuollut. 7.5 Pelin aikana päävalmentaja voi puhutella erotuomareita kohteliaassa sävyssä saadakseen tietoja vain pallon ollessa kuollut ja pelikellon pysähtyneenä. 7.6 Joko päävalmentaja tai 1. apuvalmentaja, mutta vain yksi kerrallaan, saa olla jatkuvasti seisaallaan pelin aikana. He saavat puhutella pelaajia pelin kuluessa, mutta heidän on pysyttävä joukkuepenkkialueellaan. 1. apuvalmentaja ei saa puhutella erotuomareita. 7.7 Jos joukkueella on 1. apuvalmentaja, tulee hänen nimensä olla merkittynä pöytäkirjaan ennen ottelun alkua (hänen allekirjoituksensa ei ole tarpeen). Hänelle siirtyvät kaikki päävalmentajan velvollisuudet ja oikeudet, jos päävalmentaja mistä tahansa syystä ei voi jatkaa. 7.8 Kun kapteeni poistuu pelikentältä, päävalmentajan on ilmoitettava erotuomarille sen pelaajan numero, joka toimii kapteenin sijaisena. 7.9 Kapteenin tulee toimia pelaaja-valmentajana, jos päävalmentajaa ei ole tai päävalmentaja ei pysty jatkamaan, eikä 1. apuvalmentajaa ole merkitty pöytäkirjaan (tai tämä ei pysty jatkamaan). Jos kapteeni joutuu poistumaan pelikentältä, hän voi edelleen toimia päävalmentajana. Jos hän joutuu poistumaan pelistä erotettuna tai jos hän ei pysty toimimaan päävalmentajana loukkaantumisen takia, kapteeniksi vaihtunut voi toimia hänen sijastaan myös päävalmentajana. 7.10 Päävalmentaja määrää joukkueensa vapaaheittäjän kaikissa tilanteissa, joissa säännöissä ei ole määrätty vapaaheittäjää.

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 16 - IV SÄÄNTÖ – MÄÄRÄYKSET PELAAMISELLE 8 Peliaika, tasatulos ja jatkoaika 8.1 Ottelu käsittää neljä 10 minuutin neljännestä. 8.2 Ennen ottelun aikataulun mukaista aloitusta on 20 minuutin pituinen pelitauko. 8.3 Ensimmäisen ja toisen neljänneksen (ensimmäinen puoliaika) sekä kolmannen ja neljännen neljänneksen (toinen puoliaika) välissä on kahden minuutin pelitauko, samoin kuin ennen jokaista jatkoaikaa. 8.4 Puoliaikatauon pituus on 15 minuuttia. 8.5 Pelitauko alkaa seuraavasti: • 20 minuuttia ennen ottelun aikataulun mukaista aloitusta • kun ajanottajan äänimerkki soi neljänneksen tai jatkoajan loppumisen merkiksi. 8.6 Pelitauko päättyy: • ensimmäisen neljänneksen alkaessa, kun pallo irtoaa päätuomarin kädestä ylösheitossa • muiden neljännesten ja jatkoaikojen alkaessa, kun pallo on sisäänheittäjän käytettävissä. 8.7 Jos pistetilanne on tasan neljännen neljänneksen päättyessä, peliä on jatkettava niin monella viiden minuutin jatkoajalla, kuin on tarpeen voittajan selville saamiseksi. Jos kahden ottelun yhteistuloksella ratkaistavassa sarjassa yhteistulos on tasan toisen ottelun päättyessä, peliä on jatkettava niin monella viiden minuutin jatkoajalla, kuin on tarpeen voittajan selville saamiseksi. 8.8 Jos tehdään virhe pelitauolla, virheestä mahdollisesti seuraava vapaaheitto tai -heitot heitetään ennen seuraavaan neljänneksen tai jatkoajan alkua. 9 Neljänneksen, jatkoajan tai ottelun aloitus ja päättyminen 9.1 Ensimmäinen neljännes alkaa, kun pallo irtoaa päätuomarin kädestä ylösheitossa keskiympyrässä. 9.2 Kaikki muut neljännekset tai jatkoajat alkavat, kun pallo on sisäänheittäjän käytettävissä. 9.3 Ottelua ei voi aloittaa, ellei kummallakin joukkueella ole kentällä viittä pelaajaa pelivalmiina. 9.4 Otteluohjelmassa ensin mainitun joukkueen (kotijoukkueen) joukkuepenkki ja oma kori ovat kaikissa otteluissa toimitsijapöydän vasemmalla puolella pöydältä kentälle päin katsottaessa. Jos kuitenkin joukkueet niin sopivat, ne voivat vaihtaa penkkejä ja/tai koreja. 9.5 Ennen ensimmäistä ja kolmatta neljännestä joukkueilla on oikeus lämmitellä vastustajan korin puoleisella kenttäpuoliskolla.

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 17 - 9.6 Toiselle puoliajalle joukkueet vaihtavat koreja. 9.7 Joukkueet jatkavat kaikilla jatkoajoilla pelaamista samoihin koreihin kuin neljännellä neljänneksellä. 9.8 Neljännes, jatkoaika tai ottelu päättyy, kun ajanottajan äänimerkki kuuluu peliajan loppumisen merkiksi. Silloin kun korilevyyn sisäreunoissa on asennettuna pelikellon äänimerkin soidessa syttyvät punaiset valot, ovat ne ensisijaiset verrattuna äänimerkkiin määritettäessä peliajan loppumista. 10 Pallon asema 10.1 Pallo voi olla joko elossa tai kuollut. 10.2 Pallo tulee eloon, kun: • ylösheitossa pallo irtoaa päätuomarin kädestä • vapaaheitossa se on vapaaheittäjän käytettävissä • sisäänheitossa se on sisäänheittäjän käytettävissä. 10.3 Pallo kuolee, kun: • on tehty kori pelitilanteesta tai vapaaheitosta • erotuomari viheltää pallon ollessa elossa • on selvää, että pallo ei mene koriin vapaaheitosta, jota seuraa: o toinen heitto o vielä muu rangaistus (vapaaheitto tai -heittoja ja/tai pallonhallinta) • äänimerkki soi neljänneksen tai jatkoajan päättyessä • heittokellon äänimerkki soi pallon ollessa joukkueen hallussa • jommankumman joukkueen pelaaja koskettaa pelitilanneheitosta vielä ilmassa olevaa palloa sen jälkeen, kun: o erotuomari viheltää o äänimerkki soi neljänneksen tai jatkoajan päättyessä o heittokellon äänimerkki soi. 10.4 Pallo ei kuole ja mahdollinen kori hyväksytään, jos: • pallo on pelitilanneheitosta ilmassa ja o erotuomari viheltää o äänimerkki soi neljänneksen tai jatkoajan päättyessä o heittokellon äänimerkki soi • pallo on vapaaheitosta ilmassa, kun erotuomari viheltää minkä tahansa sääntörikkeen, joka ei ole vapaaheittäjän tekemä • pallo on heittotilanteessa olevan pelaajan hallussa, ja tämä vie heittonsa loppuun jatkuvalla liikkeellä, jonka hän on aloittanut, ennen kuin kenelle tahansa vastajoukkueen pelaajalle tai sen joukkuepenkillä istumaan oikeutetulle henkilölle tuomitaan virhe. Tämä ehto ei päde, ja koria ei hyväksytä, jos: • erotuomarin vihellettyä pelaaja tekee kokonaan uuden koriinheittoyrityksen • heittotilanteessa olevan pelaajan jatkuvan liikkeen aikana äänimerkki soi neljänneksen tai jatkoajan päättymisen merkiksi tai heittokellon äänimerkki soi.

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 18 - 11 Pelaajan ja erotuomarin sijainti 11.1 Pelaajan paikka määräytyy sen mukaan, missä hän koskettaa lattiaa. Kun hän on hypännyt ilmaan, hänen katsotaan säilyttävän sivu- ja päätyrajojen, keskirajan, kolmen pisteen rajan, vapaaheittoviivan, kolmen sekunnin alueen rajojen sekä törmäyskaaren suhteen saman aseman, jossa hän viimeksi kosketti lattiaa. 11.2 Erotuomarin paikka määräytyy samalla tavoin kuin pelaajankin. Jos pallo koskettaa erotuomaria, sen katsotaan koskettavan lattiaa erotuomarin kohdalla. 12 Ylösheitto ja vuorohallinta 12.1 Ylösheiton määritelmä Ylösheitossa erotuomari heittää pallon ilmaan keskiympyrässä kenen tahansa kahden vastapelaajan välissä. Kyseessä on kiistapallo, kun yhdellä tai useammalla vastakkaisen joukkueen pelaajalla on yhdellä tai molemmilla käsillään niin luja ote pallosta, ettei kukaan pelaaja voi saada palloa haltuunsa ilman liiallista kovakouraisuutta. 12.2 Menettely ylösheitossa Kummankin hyppääjän on seistävä jalat ympyrän sen puoliskon sisäpuolella, joka on lähempänä hänen omaa koriaan, toinen jalka lähellä keskirajaa. Saman joukkueen pelaajat eivät saa asettua ympyrän kehälle vierekkäin, jos vastapuolen pelaaja haluaa asettua heidän väliinsä. Erotuomarin on sen jälkeen heitettävä pallo pystysuoraan ilmaan kahden vastapelaajan välissä korkeammalle kuin kumpikaan yltää hyppäämällä. Jommankumman tai molempien hyppääjien on lyötävä palloa kädellään tai käsillään sen jälkeen, kun se on saavuttanut korkeimman kohtansa. Kumpikaan hyppääjä ei saa poistua paikaltaan, ennen kuin palloa on lyöty sääntöjenmukaisesti. Kumpikaan hyppääjä ei saa ottaa palloa haltuunsa tai koskettaa sitä useammin kuin kahdesti, ennen kuin sitä on koskettanut joku hyppyyn osallistumattomista pelaajista, tai se on koskettanut lattiaa. Jos kumpikaan hyppääjistä ei lyö palloa, ylösheitto uusitaan. Kenenkään muun pelaajan keho ei saa olla osaksikaan ympyrän viivan (sylinterin) päällä tai sisäpuolella, ennen kuin palloa on lyöty. Sääntökohtien 12.2.1, 12.2.4, 12.2.5, 12.2.6 ja 12.2.8 vastainen tapahtuma on rikkomus. 12.3 Ylösheittotilanteet Ylösheittotilanne syntyy, kun: • tuomitaan kiistapallo • pallo menee ulos, ja erotuomarit eivät ole varmoja, kumman joukkueen pelaaja viimeksi kosketti palloa, tai he ovat siitä eri mieltä • molemmat joukkueet tekevät vapaaheittorikkomuksen epäonnistuneen viimeisen vapaaheiton yhteydessä

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 19 - • elossa oleva pallo juuttuu renkaan ja levyn väliin, paitsi o vapaaheittojen välissä o sellaisen viimeisen vapaaheiton jälkeen, jota seuraa sisäänheitto etukentän sisäänheittoviivalta • pallo kuolee, kun kummallakaan joukkueella ei ole palloa hallussaan eikä oikeutta pallonhallintaan • molempien joukkueiden samanlaisten rangaistusten kumoamisen jälkeen ei ole virherangaistuksia toimeenpantavaksi, eikä kummallakaan joukkueella ollut palloa hallussaan tai oikeutta pallonhallintaan ennen ensimmäistä virhettä tai rikkomusta • aloitetaan neljännes (lukuun ottamatta ensimmäistä neljännestä) tai jatkoaika. 12.4 Vuorohallinnan määritelmä Vuorohallinta on menettelytapa, jolla pallo saatetaan eloon sisäänheitolla ylösheiton sijaan. Vuorohallinnan sisäänheitto • alkaa, kun pallo on sisäänheittoa suorittavan pelaajan käytettävissä • päättyy, kun o pallo koskettaa sääntöjenmukaisesti kentällä olevaa pelaajaa o sisäänheittoa heittävä joukkue tekee rikkomuksen o elossa oleva pallo juuttuu sisäänheitosta renkaan ja levyn väliin. 12.5 Vuorohallinnan menettely Ylösheittotilanteissa joukkueet saavat vuorotellen pallon haltuunsa sisäänheittoa varten lähinnä sitä kohtaa, jossa ylösheittotilanne syntyi, mutta ei kuitenkaan suoraan korilevyn takaa. Se joukkue, joka ei saa elossa olevaa palloa pelikentällä ensiksi haltuunsa ylösheiton jälkeen, saa ensimmäisen hallintavuoron. Joukkue, joka neljänneksen tai jatkoajan päättyessä oli hallintavuorossa, aloittaa seuraavan neljänneksen tai jatkoajan sisäänheitolla keskirajan jatkeen kohdalta vastapäätä toimitsijapöytää, ellei peliä jatketa vapaaheitoilla ja pallonhallintarangaistuksella. Hallintavuorossa oleva joukkue ilmaistaan vuoro-osoittimella, joka osoittaa vastustajan korin suuntaan. Vuoro-osoittimen suunta muutetaan välittömästi, kun hallintavuoroon liittyvä sisäänheitto päättyy. Sisäänheittoa heittävä joukkue menettää hallintavuoron, jos se tekee rikkomuksen vuorohallinnan ansiosta saadun sisäänheittonsa aikana. Vuoro-osoitin käännetään välittömästi sen merkiksi, että rikkomuksen tehneen joukkueen vastustaja saa hallintavuoron seuraavassa ylösheittotilanteessa. Peliä jatketaan tämän sisäänheittorikkomuksen jälkeen rikkomuksen tehneen joukkueen vastustajien sisäänheitolla alkuperäisen sisäänheiton suorituspaikasta. Jos kumpi tahansa joukkue tekee virheen • ennen neljänneksen (lukuun ottamatta ensimmäistä neljännestä) tai jatkoajan aloitusta tai • vuorohallintamenettelyyn liittyvän sisäänheiton aikana, sisäänheittoon oikeutettu joukkue ei menetä hallintavuoroaan.

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 20 - 13 Pallon pelaaminen 13.1 Määritelmä Pelin kuluessa palloa saa pelata vain käsin. Sitä saa syöttää, heittää, lyödä, vierittää tai pomputtaa mihin suuntaan tahansa näissä säännöissä mainituin rajoituksin. 13.2 Sääntö Pallon kanssa ei saa juosta, sitä ei saa tahallaan potkaista tai estää sen kulkua millään jalan osalla eikä sitä saa lyödä nyrkillä. Kyseessä ei kuitenkaan ole rikkomus, jos pallo osuu vahingossa mihin tahansa kohtaan pelaajan jalkaa. Sääntökohdan 13.2 määräysten vastainen tapahtuma on rikkomus. 14 Pallon hallussapito 14.1 Määritelmä Joukkueen pallonhallinta alkaa, kun jollakin joukkueen pelaajalla on elossa oleva pallo hallussaan, kun hän pitää tai kuljettaa sitä, tai se on hänen käytettävissään. Joukkueen pallonhallinta jatkuu, kun • joukkueen pelaajalla on elossa oleva pallo hallussaan • joukkuetoverit syöttävät palloa toisilleen. Joukkueen pallonhallinta päättyy, kun • joku vastustajista saa pallon haltuunsa • pallo kuolee • pelitilanne- tai vapaaheitossa pallo on irronnut heittäjän käsistä. 15 Pelaaja heittotilanteessa 15.1 Määritelmä Kyseessä on pelitilanne- tai vapaaheitto, kun pelaaja pitää palloa kädessään tai käsissään ja heittää sen sitten ilmaan kohti vastustajan koria. Kyseessä on tippaus, kun palloa ohjataan käsin kohti vastustajan koria. Kyseessä on donkkaus, kun pallo lyödään alaspäin vastustajan koriin yhdellä tai kahdella kädellä. Jatkuvalla liikkeellä korille ajossa tai muussa liikkeestä tapahtuvassa heitossa tarkoitetaan pelaajan toimintaa, jossa hän ottaa pallon käteensä tai käsiinsä edetessään tai lopettaessaan kuljetuksen ja jatkaa sitten heittoliikkeellä, tavallisesti ylöspäin. Heittotilanne heittoyrityksessä: • alkaa, kun pelaaja erotuomarin näkemyksen mukaan on aloittanut heittoliikkeen ylöspäin kohti vastustajan koria • päättyy, kun pallo irtoaa pelaajan käsistä tai hän tekee kokonaan uuden heittoyrityksen, ja jos pelaaja on ilmassa, hänen molemmat jalkansa ovat palanneet lattiaan.

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 21 - Heittotilanne jatkuvassa liikkeessä korille ajossa tai muussa liikkeestä tapahtuvassa heitossa: • alkaa, kun pelaaja ottaa pallon käteensä tai käsiinsä kuljetuksen päätteeksi tai siepatessaan sen ilmasta ja aloittaa erotuomarin näkemyksen mukaan heittoliikkeen kohti vastustajan koria • päättyy, kun pallo irtoaa pelaajan käsistä tai hän tekee kokonaan uuden heittoyrityksen, ja jos pelaaja on ilmassa, hänen molemmat jalkansa ovat palanneet lattiaan. Sääntöjen mukaisten askelten määrällä ja heittotilanteella ei ole mitään yhteyttä. Vastustaja saattaa pitää kiinni heittäjän käsivarresta siten, että hän ei voi heittää. Tässä tapauksessa oleellista ei ole, irtoaako pallo heittäjän käsistä. Kun pelaajaa rikotaan heittotilanteessa, ja hän sitten syöttää pallon pois, hänen ei enää katsota olleen heittotilanteessa. 16 Korin synty ja sen pistearvo 16.1 Määritelmä Kori on tehty, kun elossa oleva pallo menee koriin ylhäältä päin ja jää sinne tai putoaa kokonaan sen lävitse. Pallon katsotaan olevan korissa, kun pienikin osa palloa on korirenkaan sisällä renkaan tason alapuolella. 16.2 Sääntö Kori lasketaan sitä koria kohden hyökkäävän joukkueen hyväksi, johon pallo on mennyt. Korin pistearvo määräytyy seuraavasti: • Onnistuneesta vapaaheitosta saa yhden pisteen. • Kahden pisteen alueelta heitetystä pelitilannekorista saa kaksi pistettä. • Kolmen pisteen alueelta heitetystä pelitilannekorista saa kolme pistettä. • Kun pallo on viimeisessä vapaaheitossa koskettanut korirengasta, ja sen jälkeen hyökkääjä tai puolustaja on koskettanut palloa sääntöjen mukaisesti, ennen kuin se on mennyt koriin, syntyneestä korista saa kaksi pistettä. Jos pelaaja tekee vahingossa pelitilannekorin omaan koriinsa, kori hyväksytään, sen arvo on kaksi pistettä, ja se merkitään vastustajan kentällä olevan kapteenin tekemäksi. Jos pelaaja tekee tahallaan pelitilannekorin omaan koriinsa, se on rikkomus, ja koria ei hyväksytä. Jos pelaaja toimittaa pallon kokonaisuudessaan korin läpi alhaalta päin, on kyseessä rikkomus. Peli- tai heittokellossa on oltava vähintään lukema 0.3 (kolme sekunnin kymmenystä), jotta pelaaja voi ottaa pallon haltuunsa sisäänheitosta tai viimeisestä vapaaheitosta ja yrittää pelitilanneheittoa. Jos peli- tai heittokellossa on lukema 0.2 tai 0.1, hyväksyttävä kori voidaan tehdä vain tippauksella tai suoralla donkkauksella, edellyttäen, että pelaajan kädet eivät ole enää kosketuksissa palloon peli- tai heittokellon näyttäessä 0.0.

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 22 - 17 Sisäänheitto 17.1 Määritelmä Sisäänheitossa kentän ulkopuolella oleva sisäänheittäjä syöttää pallon kentälle. 17.2 Menettely Erotuomarin tulee ojentaa pallo sisäänheittäjälle tai asettaa se hänen käytettäväkseen. Hän voi myös syöttää tai pompauttaa pallon, jos • erotuomari on korkeintaan neljän metrin etäisyydellä sisäänheittäjästä • sisäänheittäjä on erotuomarin osoittamassa oikeassa paikassa. Pelaajan on heitettävä sisäänheitto lähinnä sitä kohtaa, jossa sääntörike tapahtui tai peli keskeytettiin, mutta ei kuitenkaan suoraan korilevyn takaa. Kaikkien neljännesten (lukuun ottamatta ensimmäistä neljännestä) ja jatkoaikojen alussa sisäänheitto heitetään keskirajan jatkeen kohdalta, vastapäätä toimitsijapöytää. Sisäänheittäjän on asetettava jalkansa eri puolille keskirajan ulkopuolista jatketta vastapäätä toimitsijapöytää, ja hän saa syöttää pallon joukkuetoverilleen mihin tahansa pelikentälle. Jos neljännellä neljänneksellä tai jatkoajalla pelikellon näyttäessä 2:00 minuuttia tai vähemmän on myönnetty aikalisä joukkueelle, jolla oli oikeus pallonhallintaan takakentällään, tämän joukkueen päävalmentajalla on oikeus päättää, heitetäänkö aikalisän jälkeinen sisäänheitto kyseisen joukkueen etukentän sisäänheittoviivan kohdalta vai takakentältä lähinnä kohtaa, jossa pallo oli, kun peli keskeytettiin. Kun elossa olevaa palloa hallussaan pitävän tai sisäänheittoon oikeutetun joukkueen pelaaja on tehnyt henkilökohtaisen virheen, vastustajien on heitettävä sisäänheitto sääntörikkeen tapahtumakohtaa lähimpänä olevasta paikasta. Teknistä virhettä seuraava sisäänheitto heitetään lähinnä kohtaa, jossa pallo oli, kun tekninen virhe tuomittiin, ellei näissä säännöissä muuta määrätä. Epäurheilijamaista tai pelistä erottavaa virhettä seuraava sisäänheitto heitetään sisäänheittoviivalta joukkueen etukentältä, ellei näissä säännöissä muuta määrätä. Tappelutilanteen jälkeen peliä jatketaan sääntökohdan 39 mukaisesti. Kun pallo menee koriin, mutta pelitilannekoria tai vapaaheittoa ei hyväksytä, sisäänheitto heitetään vapaaheittoviivan jatkeen kohdalta. Hyväksytyn pelitilannekorin tai onnistuneen viimeisen vapaaheiton jälkeen: • Kuka tahansa korin tehneen joukkueen vastapelaajista heittää sisäänheiton miltä tahansa kohdalta sen joukkueen päätyrajan takaa, mihin kori tehtiin. Tämä on voimassa myös silloin, kun erotuomari on ojentanut pallon sisäänheittäjälle tai asettanut sen hänen käytettäväkseen aikalisän tai jonkin pelitilanne- tai vapaaheittokoria seuranneen pelikatkon jälkeen. • Sisäänheittäjä saa liikkua sivusuunnassa ja/tai taaksepäin, ja joukkuetoverit voivat syötellä palloa päätyrajan takana tai päätyrajalla. Viiden sekunnin laskeminen alkaa kuitenkin siitä hetkestä, jolloin pallo on ensimmäisen pelaajan käytettävissä päätyrajan takana.

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 23 - 17.3 Sääntö Sisäänheittäjä ei saa • käyttää enempää kuin viisi sekuntia pallosta vapautumiseen • astua kentälle pallo kädessään tai käsissään • aiheuttaa pallon osumista rajojen ulkopuolelle siitä vapauduttuaan • koskea palloa kentällä, ennen kuin se on koskettanut toista pelaajaa • aiheuttaa pallon joutumista sisäänheitosta suoraan koriin • ennen pallosta vapautumistaan liikkua sivusuunnassa erotuomarin osoittamasta sisäänheittopaikasta yhteensä enempää kuin yhden metrin matkan yhteen tai kumpaankin suuntaan. Rajalta saa kuitenkin liikkua kohtisuoraan taaksepäin niin kauas kuin olosuhteet sallivat. Sisäänheiton aikana kukaan muu pelaaja ei saa: • olla edes osaksi yli rajan, ennen kuin pallo on heitetty rajan yli • olla yhtä metriä lähempänä sisäänheittäjää, kun sisäänheittopaikassa rajojen ulkopuolella olevat mahdolliset esteet kaventavat vapaan alueen alle kahteen metriin. Kun pelikellossa on 2:00 minuuttia tai vähemmän aikaa neljännellä neljänneksellä tai jatkoajalla, sisäänheittotilanteessa erotuomarin tulee näyttää varoituksena rajaviivan kielletyn ylityksen käsimerkki. Jos puolustava pelaaja: • ylittää rajaviivan millä tahansa kehonsa osalla häiritäkseen sisäänheittoa, tai • on yhtä metriä lähempänä sisäänheittäjää, kun sisäänheittopaikalla on taaksepäin vähemmän kuin kaksi metriä tilaa, kyseessä on rikkomus, joka johtaa tekniseen virheeseen. Sääntökohdan 17.3 määräysten vastainen tapahtuma on rikkomus. 17.4 Rangaistus Pallo annetaan vastustajille sisäänheittoa varten alkuperäisestä sisäänheittopaikasta. 18 Aikalisä 18.1 Määritelmä Aikalisällä tarkoitetaan päävalmentajan tai 1. apuvalmentajan pyytämää keskeytystä peliin. 18.2 Sääntö Jokaisen aikalisän tulee kestää yksi minuutti. Aikalisä voidaan myöntää aikalisämahdollisuuden aikana. Aikalisämahdollisuus alkaa, kun • pallo kuolee, pelikello pysäytetään, ja erotuomari on lopettanut kommunikointinsa toimitsijoiden kanssa. Tällöin molemmilla joukkueilla on aikalisämahdollisuus. • pallo kuolee onnistuneen viimeisen vapaaheiton jälkeen. Tällöin molemmilla joukkueilla on aikalisämahdollisuus. • aikalisää pyytäneen joukkueen vastustaja tekee pelitilannekorin.

KORIPALLON VIRALLISET PELISÄÄNNÖT 2020 - 24 - Aikalisämahdollisuus päättyy, kun pallo on pelaajan käytettävissä sisäänheittoa tai ensimmäistä vapaaheittoa varten. Kumpikin joukkue voi käyttää: • ensimmäisellä puoliajalla kaksi aikalisää • toisella puoliajalla kolme aikalisää, joista korkeintaan kaksi, kun pelikellossa on 2:00 minuuttia tai vähemmän aikaa neljännellä neljänneksellä • kullakin jatkoajalla yhden aikalisän. Käyttämättömiä aikalisiä ei voida siirtää seuraavalle puoliajalle eikä jatkoajalle. Aikalisä merkitään sitä ensiksi pyytäneelle joukkueelle, paitsi jos se pidetään vastustajan tekemän pelitilannekorin jälkeen, eikä ole tuomittu sääntörikettä. Hyväksytyn pelitilannekorin tehneelle joukkueelle ei korin jälkeen myönnetä aikalisää, kun neljännellä neljänneksellä tai jatkoajalla pelikellossa on aikaa 2:00 minuuttia tai vähemmän, ellei erotuomari ole keskeyttänyt peliä. 18.3 Menettely Vain päävalmentajalla tai 1. apuvalmentajalla on oikeus pyytää aikalisä. Hänen täytyy saada katsekontakti toimitsijoihin tai mennä toimitsijapöydän luo ja pyytää selvästi aikalisää näyttämällä asiaankuuluva käsimerkki. Aikalisäpyyntö voidaan perua vain, ellei ajanottaja ole ehtinyt antaa siitä äänimerkkiä. Aikalisä • alkaa, kun erotuomari viheltää ja näyttää aikalisän merkin • päättyy, kun erotuomari viheltää ja viittaa joukkueet takaisin kentälle. Ajanottajan on ilmoitettava aikalisäpyyntö äänimerkillään erotuomarille heti, kun aikalisämahdollisuus alkaa. Jos aikalisää pyytäneen joukkueen vastustaja tekee pelitilannekorin, ajanottajan on välittömästi pysäytettävä pelikello ja annettava äänimerkki. Aikalisällä, samoin kuin toista tai neljättä neljännestä ja jokaista jatkoaikaa edeltävällä tauolla, pelaajat saavat poistua kentältä ja istua joukkuepenkillä, ja joukkuepenkillä istumaan oikeutetut henkilöt saavat siirtyä kentälle, kunhan he pysyttelevät joukkuepenkkialueensa läheisyydessä. Jos jompikumpi joukkue pyytää aikalisää sen jälkeen, kun pallo on vapaaheittäjän käytettävissä ensimmäistä vapaaheittoa varten, niin aikalisä myönnetään kummalle tahansa joukkueelle, jos: • viimeinen vapaaheitto onnistuu • viimeistä vapaaheittoa, mikäli se epäonnistuu, seuraa sisäänheitto • vapaaheittojen välissä tuomitaan uusi virhe. Tässä tapauksessa aloitettuun vapaaheittokokonaisuuteen kuuluvat vapaaheitot heitetään, ja aikalisä pidetään ennen seuraavan virheen rangaistusta, ellei näissä säännöissä muuta määrätä. • tuomitaan uusi virhe, ennen kuin pallo tulee eloon viimeisen vapaaheiton jälkeen. Tässä tapauksessa aikalisä pidetään ennen uuden virheen rangaistusta. • tuomitaan rikkomus, ennen kuin pallo tulee eloon viimeisen vapaaheiton jälkeen. Tässä tapauksessa aikalisä pidetään ennen sisäänheittoa. Jos on tapahtunut useampia virheitä, joista on seurannut vapaaheittoja ja/tai pallonhallinta, jokaisen virheen aiheuttama vapaaheittokokonaisuus käsitellään erikseen.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=