2 Suomen ilotulitelainsäädäntö vaatii täysremontin PÄÄKIRJOITUS Suomen ilotulitelainsäädäntö on ripoteltu useaan lakiin ja valtioneuvoston asetukseen. Asetukset on päivitetty pääosin vuonna 2015 ja laki itsessään on peräisin vuodelta 2005. Ilotulitteiden sääntelyä koskeva säännöstö on osa laajempaa räjähteiden säännöstöä. Kansallisen lainsäädännön lisäksi ilotulitteiden ominaisuuksia ja kauppaa säännellään EU-direktiivillä, joka puolestaan pohjaa pitkälti Euroopassa sovellettaviin ilotulitestandardeihin. Pari vuotta sitten tehty kansalaisaloite ”rajat räiskeelle” pyrki käytännössä kieltämään ilotulitteiden käytön yksityishenkilöiltä. Eduskunta sai vihdoin käsiteltyä aloitteen loppuun ja lopputulos olikin järkevä: absurdi kansalaisaloite sai täystyrmäyksen ja hyvä niin. Valiokunnan mietintö eduskunnan siunaamana kätkee kuitenkin sisäänsä uuden uhan, mutta samalla myös mahdollisuuksia. Eduskunta velvoitti työ- ja elinkeinoministeriön selvittämään keinoja ilotulitehaittojen vähentämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Tämä selvitys on uhka siinä mielessä, että mikromanageroivat politrukit saattavat keksiä uusia naurettavia, lähes kiusantekoon rinnastettavia rajoituksia, joiden lopputuloksena ei ole ilotulitehaittojen väheneminen, vaan lähinnä verenpaineen ja kustannusten kohoaminen. Toisaalta selvitys on myös mahdollisuus, sillä nyt voisi vihdoin olla aika kirjoittaa uudelleen ilotulitteita koskeva enimmäkseen epäonnistunut säännöstö. Järkevien uudistusten myötä ilotuliteturvallisuus voisi edelleen parantua. Miksi nykyinen lainsäädäntö on sitten niin surkea? Suurin ongelma lainsäädännössä on sen tulkinnanvaraisuus. Tulkinnanvaraisuus antaa tilaa viranomaisten mielivallalle lain tulkinnassa ja tämä onkin ihan todellinen ongelma Suomessa. Esimerkiksi kaikkien pelastuslaitosten alueella vaikuttaa olevan täysin eri laki ilotulitteiden suhteen. Lainsäädäntöä lukemalla ei voi myöskään tietää, mikä tuote on todella sallittu ja mikä ei. Toinen suorastaan massiivinen ongelma on rajoitteet ilotulitteiden jakelulle. Lain mukaan ilotulitteita ei saa luovuttaa kuluttajalle (ilman käyttölupaa) 1.12. – 26.12. Ilotulitteita saa siis luovuttaa kaikkina muina aikoina vuodesta, mutta ei joulukuussa ennen sesonkia. Tämän kiellon tarkoitus on varmasti ollut hyvä ennen internetiä, mutta ei aivan loppuun asti mietitty. Kielto johtaa verkkokaupan osalta siihen, että verkkokaupan tuotteita joudutaan välivarastoimaan hirvittävä määrä, koska niitä ei saa antaa eteenpäin asiakkaalle. Edellinen virke sisälsi myös tärkeän avainsanan: välivarasto. On täysin järjenvastaista, että ilotulitteita ei saa luovuttaa suoraan asiakkaalle muutoin kuin välivaraston (myyntipiste) kautta. Välivarastointi siis johtaa siihen, että vaarallisiksi aineiksi katsottavia ilotulitteita kuskataan ensin varastoitavaksi myyntipisteisiin, jotka sitten antavat ne eteenpäin asiakkaille. Tuotteita siis varastoidaan mahdollisimman paljon ennen kuin ne saa luovuttaa kuluttajijlle. Toisin sanoen lainsäädäntö edellyttää, että ilotulitteiden varastointiin liittyvät riskit maksimoidaan. Joko ilotulitteet eivät ole niin vaarallisia kuin lainsäädäntö antaa ymmärtää tai sitten lainsäädäntö on epäonnistunut. Lainsäätäjä on siis joko tarkoituksellisesti tai tarkoittamattaan luonut mahdollisimman suuren logistisen kaaoksen ilotulitteiden ympärille joulukuussa. Suomen laki sisältää myös ristiriitaisuuksia ja epäloogisuuksia tuotteiden osalta epämääräisten määritelmien lisäksi. Esimerkiksi ns. koiranpommit on Suomessa kielletty lailla. Tästä huolimatta koiranpommeja myydään toreilla, pilailukaupoissa ja pitkin poikin maata, eikä valvovaa viranomaista tämä tunnu hetkauttavan. Kaiken kruunaa se, että tämän luokan tuotteita ei saisi direktiivin mukaan edes lainsäädännöllä rajoittaa. Myös erilaiset kuluttajakäyttöön nimenomaisesti tarkoitetut savut ja soihdut on Suomessa rajattu vain ammattiräjäyttäjien (tehosteräjäyttäjä) käyttöön. Usein valmistaja ja eurooppalainen maahantuoja on suunnitellut nämä jopa ala-ikäisille, mutta Suomessa vaaditaan panostajaan rinnastettava pätevyys käyttöön. Luettelin tässä joitakin pääkohtia epäonnistuneesta laki- ja asetuskokoelmasta. Jos tätä kyhäelmää pitäisi arvostella lukion esseenä, tuloksena olisi ”0-15 pistettä, täysin käsittämätön tuotos”. Laista puuttuvat sen tärkeimmät elementit: selkeät määritelmät ja tarkkarajaisuus, tietoon ja ymmärrykseen perustuva sääntely sekä käytännön toiminnan ymmärtäminen. Laki ja asetukset ilotulitteiden ympärillä vaativat pikaisen ja perusteellisen täysremontin. Pahinta mitä voisi käydä, olisi nykyisen lakiräpellyksen päälle rakennettu jokin vielä epäonnistuneempi viritys. Se olisikin varsinainen tårta på tårta ja kirsikka päälle. Lakimuutokset ottavat paljon aikaa ja sitä on turha haikailla tälle tai edes seuraavalle vuodelle. Sitä odotellessa toivotan kaikille loistavaa, värikästä ja kaunista vuodenvaihdetta! Muistakaa suojalasit! -Pääpyrokraatti
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=