Hyvät lukijamme ja namikalaiset!
Miltä maailma näyttää Euroopassa ja erityisesti Ranskassa? Strasbourgin ja Lappeenrannan koripallomies Lassi Tuovin vastaili kysymyksiin myös koronasta Ranskan suuntaan.
Oikein hyvää joulua koko suomalaiselle koripalloväelle!
Lassi: Nyt on 20.12.2020 ja mitä kuuluu Ranskaan?
Miten korona näkyy Ranskan liigan peleissä syksyllä 2020?
Ottelutahti on ollut melko vaihteleva. Olemme pelanneet joitakin otteluita uuden ulkonaliikkumiskiellon jälkeen. Kuvaavaa on että osalla joukkueista pelejä on takana syksyltä neljä. Me olemme päässeet pelaamaan kahdeksan kamppailua ja tietysti päälle muutaman kierroksen Champions Liigaa.
Miten korona vaikuttaa päivittäiseen elämiseen ja olemiseen Strasbourgissa?
Tällä hetkellä ulkonaliikkumiskielto on kello 20:00 jälkeen. Kevään tavoin lupalaput ovat olleet mukana, jos esimerkiksi kaupassa tai lenkillä pitää käydä. Ravintolat, kulttuuripuoli ja kuntosalit ovat suljettuina. On siis ollut paljon aikaa tehdä töitä ja viettää aikaa hallilla.
Suomen liigassa siirtoja ja ollaan tauolla ja nyt pelataan vain runkosarja ja sitten suoraan pudotuspelit. Miten Ranskan sarjan kevättä on suunniteltu kun lisäksi on Euroliigat ja muut Euroopan suursarjoissa?
Ranskan sarjassa on varaudututtu moniin eri vaihtoehtoihin. Toiveissa on pelata ainakin runkosarja läpi, ja sen jälkeen kenties tiivistetyt pudotuspelit. Kaikki tietävät että keväästä tulee kiireinen, jos pelejä aletaan vihdoin pelata myös yleisön edessä.
Oma joulusi, työn merkeissä vai lomailua tiedossa?
Pelaamme viimeisen ottelun tiistaina Kreikassa. Sen jälkeen vietän joulun ajan Suomessa. Toki poikkeusolot hieman vaikeuttavat suunnitelmia, ja karanteenin takia on nyt tiedossa hieman erilainen joulu! Harjoituksiin palaamme Strasbourgissa vielä tämän vuoden puolella, sillä alkuvuodesta meillä on tiedossa todella tärkeät pelit Champions Liigan lohkossa.
Terveiset Suomen ja Lappeenrannan suuntaan?
Iloitkaa ja nauttikaa urheilusta silloin kun sitä on tarjolla.
Urheiluseurat ovat ahtaalla ja pienikin tuki on varmasti tarpeen, jotta tästä vaikeasta ajanjaksosta lopulta selvitään - YHDESSÄ!
Bonuksena…
Klikkaa/kosketa Lassia ja voit lukaista aikaisemman haastattelun syksyltä 2019.

Lassi Tuovi
valmentaja

Lassi Tuovi
valmentaja
Milloin tiesit että haluat nimenomaan valmentajaksi ja oliko se pienestä pitäen haaveena ja ammattina?
Nuorena haaveilin monista asioista. Ensin taiteilijan urasta teatterissa, sitten koripallon pelaamisesta huipulla. Valmentajaksi eksyin hieman vahingossa, ja ensimmäiset vuodet se olikin enemmän hauska tapa nauttia urheilusta, vaikka pieni polte oli kenties sisällä jo syttynyt. Kun aloitin Susijengin videovalmentajana kesällä 2010 tajusin aika nopeasti, että nyt tässä ollaan jo aika mielenkiintoisten vaihtoehtojen äärellä. Sitä seurasi pian monta päätöstä opiskelun ja elämän kannalta, joilla nykyiselle tielle päädyin.Kun oma peliurasi päättyi polvivammaan, aloititko silloin valmentamisen vai olitko jo Namikan edustuksen 2002 – 2004 ja korisliigan peleissä apuvalmentajana tai valmennuksessa mukana?
Valmennuksen avuksi päädyin syksyllä 2004, kun polveni vaati leikkaushoitoa. Alussa toimin lähinnä yleismiehenä, joka kuulutti otteluita, vietti päivät toimistolla ja auttoi joukkueen amerikkalaisia alkuun uudessa kaupungissa ja maassa. Siinä saattoivat välillä lukion koulutehtävät jäädä vähemmälle huomiolle. Olen edelleen kiitollinen Turusen Mikalle, joka antoi juniorille poikkeuksellisen paljon vastuuta nuoresta iästä huolimatta. Eikä suomalainen koripallo paljoa menettänyt pelaajauran päättymisen myötä…Miten päädyit Ranskaan valmentamaan? Ja eikö tämä ole toinen ranskalaisjoukkueesi jota valmennat?
Päädyin Ranskaan Henrik Dettmannin saatua valmennuspestin Strasbourgiin. Olimme työskennelleet jo edeltävät kaudet yhdessä Turkissa Besiktasissa. Seuraavalle kaudelle siirryin kuitenkin valmentamaan Pohjois-Ranskaan Gravelines-Dunkerquen joukkueeseen. Kokemus oli erittäin kasvattava ja hienoa oli huomata maan sisältä löytyvän täysin erilaiset kulttuurit. Viime kaudelle palasin kuitenkin takaisin Strasbourgiin, jossa nyt alkaa siis kolmas kauteni. Päävalmentajana toimivan Ranskan maajoukkueen valmentajan Vincent Collet apulaisena saa oppia päivittäin, ja muistikirja kannattaa kantaa mukana joka aamu toimistolle.Kun olet ollut Susijengissä ja maajoukkueessa mukana niin onko tavoite olla maajoukkueen päävalmentajana lähitulevaisuudessa tai myöhemmin?
Omat tavoitteet ovat paljon arkisemmissa asioissa ja lähempänä huomista päivää. Toki haluan saavuttaa ja kokea mahdollisimman paljon valmentajana, ja sen eteen jaksaa tehdä ympäri vuoden myös töitä. Jos pelaajan sanotaan tarvitsevan mahdollisimman kovia pelejä kehittyäkseen, voidaan samaa sanoa myös valmentajan osalta. Toisaalta valmentaminen on pitkälti hetkessä elämistä. Tärkein asia ja tavoite on kuitenkin pitää mahdollisimmat hyvät harjoitukset huomenna.Miten pelaajat ovat suhtautuneet nuoreen valmentajaan? Nyt olet vasta 32-vuotias ja edelleen monesti pelaajat ovat sinua vanhempia. Erityisesti silloin kun 25-30 – vuotiaana komensit ja neuvoit, millaista oli valmennus ja miten muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana suhtautuminen?
Olen tähän kysymykseen tottunut vastaamaan vuosien saatossa. Oma auktoriteetti rakentuu jokaiselle luonnollisella työskentelyllä. En ole koskaan ollut aggressiivinen tai räyhäävä luonne, enkä sellainen ole varmasti jatkossakaan. Vanhemmat pelaajat kunnioittavat sinua, jos osaat asiasi. Tietotaito ja sitoutuminen vaistotaan ja sillä luodaan luottamusside, jossa ikävuosia ei lasketa. Toki käytän itse edelleen nuorta ikääni ja kenties ulkonäköäkin välillä huumorina päivittäisessä työssä.